Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kävely. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kävely. Näytä kaikki tekstit

tiistai 9. heinäkuuta 2013

N:o 26 / 2013 Pitkät lenkit

Tavoitteiden asettaminen kuuluu osaksi harrastuksia. Joillekin tavoitteena toimii säännöllinen harrastaminen, toiset haluavat keskittyä kuntonsa nostamiseen ja kolmas haluaa pudottaa painoa. Syitä harrastamiseen löytyy useita. Suuri joukko harrastajia, ja varmaankin sukupuoleltaan suurempi osa miehiä, asettaa tulostavoitteita seuraavaan kisaan. Itse kuulun tähän tulostavoitejoukkioon.

City Runin jälkeen tulosjuoksijoille luonnollinen tavoite on juosta Venetsialais-maratonilla sitten 10 kilometriä, puolimaraton taikka se paljon tavoiteltu maraton. Tuoreille juoksijoille tavoite saattaa olla tämä 10 kilometriä taikka puolimaratonin läpäisy. Näitä varten harjoitteluksi riittää juoksun säännöllisyyden säilyttäminen. Nämä matkat ovat sellaisia, että nautittavaan läpäisyyn tuollainen kolme kertaa viikossa viidestä kymmeneen kilometrin lenkit riittävät. Puolimaratonille tähtäävät voiva pyrkiä pidentämään niin sanottua pitkää lenkkiä viikonloppuna aina tuonne 15 kilometriin saakka.

Viikon yksi pitempi lenkki vie juoksua eteenpäin, ja kuuluu juoksijan avainharjoituksiin. Tämä on yleensä tuollaiset 25 – 50 prosenttia koko viikon kilometreistä. Esimerkiksi, jos juokset 30 kilometriä viikossa ja kolmena lenkkinä, niin lenkit voisivat olla pituudeltaan seitsemän, yhdeksän ja 14 kilometriä. Pitkillä lenkeillä kannatta muistaa kävellä muutama minuutti vaikkapa 10 minuutin välein.

Tällainen pidempi lenkki viikonloppuna valmistaa hyvin elimistöä City Runia pidempään juoksuun. Säännöllisyys tekee sitten itse kisa kokemuksesta mielekkäämmän. Pitkin kesää noita kilometrejä voi pyrkiä hiljalleen nostamaan, mutta välillä on hyvä pitää viikko, jolloin juostaan selkeästi vähemmän. Kroppa tarvitsee myös lepoa. Vanha harjoittelun totuus on, että kunto kasvaa levätessä. Oikeanlainen rytmitys voisi olla vaikka siten, että nostaa viikkokilometrien yhteismäärää 10 prosenttia parin viikon ajan, eli esimerkiksi 30 kilometrin viikon jälkeen juoksee seuraavalla viikolla 33 kilometriä. Tämän jälkeen voi ottaa selkeästi kevyemmän viikon ja juosta vaikkapa 20 kilometriä. Näin kroppaa elpyy ja on valmis taas ottamaan lisää harjoitetta. Lepoviikon jälkeen seuraavat viikot voisivat kokonaiskilometreiltään olla 33 ja 36 kilometriä. Sitten on jälleen vuorossa kevyempi viikko.

Tällaisella rytmityksellä saadaan useita hyötyjä. Yksipuolinen harjoittelu lopettaa kehittymisen, joten muuntelulla saadaan harjoitusten kuntoa kehittävä ominaisuus ylläpidettyä. Aina samalla vauhdilla juostava 10 kilometrin lenkki tekee juoksijasta erittäin hyvän ja tehokkaan 10 kilometrin juoksijan tuolla tietyllä vauhdilla. Kunnon kehitys loppuu varsin pian, jos ärsyke pysyy samana. Tämähän ei haittaa, mikäli tavoitteena ovat liikkua säännöllisesti ja ylläpitää kuntoa. Mikäli haluaa parantaa juoksukuntoaan, niin juoksua tulee muunnella.

Juoksua voidaan muunnella muutenkin kuin pituutta muuttamalla. Juoksussa voidaan vaihdella nopeutta, kuormaa taikka askellusta. Palaan tarkemmin erilaisiin harjoitteisiin tulevissa kolumneissa. Voitte lukea harjoittelustani tarkemmin blogistani matkallaspartaan.blogspot.fi. Sieltä löytyvät tarkoin viikon harjoitukset, niiden suorittamiset sekä harjoittelun suunnittelu lähiviikoille ja pidemmälle aikavälille.

perjantai 14. kesäkuuta 2013

N:o 24 / 2013 Kävelytauot

Jos minun pitäisi nimetä muutama avainseikka harrastukseni aloittamisen alkutaipaleella, ne olisivat sykemittari ja kävelytauot juoksun lomassa. Näistä keskityn tällä kertaa tähän jälkimmäiseen ja tärkeämpään. Palaan tuohon sykemittarin käyttöön myöhemmin.

Juoksun aloittamisessa vaikeinta tuntuu olevan juosta yhtä mittaa tarpeeksi pitkään. Hyvä uutinen on, ettei näin tarvitse missään nimessä tehdä. Välillä voi kävellä. Huono uutinen on, että kun otan tämän puheeksi juoksukavereideni kanssa, niin tämähän tulkitaan juoksun pilkaksi. Kuitenkin kävelytauot juoksun lomassa parantavat harjoittelua ja ne tekevät juoksusta miellyttävämpää. Kävelytaukoja käyttämällä harjoituksista palautuu nopeammin, joten seuraavaan harjoitteluun palaa levänneempänä.

Juoksu rasittaa lihaksia ja jänteitä. Osan väsymyksestä tuottaa iskutus, joka tulee jalan iskeytyessä maahan. Tämä iskutus väsyttää peruuttamattomasti jalkoja ja siitä palautuminen kestää. Mikäli välillä kävellään pätkiä, niin tämän iskutuksen tuoma väsymys vähenee huomattavasti. Tämän takia kävelytaukojen kanssa tehdyt pidemmät lenkit ovat nautittavia, keveämpiä sekä niistä palautuminen nopeampaa. Peruskuntolenkkien tarkoitusperä ei kärsi lainkaan kävelytauoista vaan päinvastoin se tehostuu. Peruskuntolenkkien päätarkoitus on kehittää verenkiertoa ja elimistön kykyä käyttää rasvaa energian lähteenä. Nämä kaksi kehittämiskohdetta eivät arvaa käveletkö välillä. Lisäksi peruskuntolenkit opettavat elimistöä palautumaan ja tähän kannattaa antaa apuja.

Kävelytauot ovat juoksun lomaan ripoteltuja pätkiä kävelyä. Jokaiselle juoksun aloittamista harkitsevalle ihmiselle kehotan aloittamaan juoksun lyhyestä muutaman kymmen minuutin mittaisesta lenkistä, jossa kävellään ja juostaan. Aluksi kävelyä voi olla enemmän ja juoksua vähemmän. Pian tämän pystyy kääntämään esimerkiksi sellaiseen suhteeseen, että juoksee 3 minuuttia ja kävelee 2 minuuttia. Jokin ajan kuluttua suhde voi olla jo 10 minuuttia juoksua ja 2 minuuttia kävelyä. Tästä sen ei sitten tarvitse muuttua vuosiin.

Itse käytän edelleenkin tätä juoksu-kävely-taktiikkaa. Jokainen pitkälenkki, jonka teen käyttää hyväkseen tuollaista 13 minuuttia juoksua ja 2 minuuttia kävelyä suhdetta. Kävelytauon aikana pystyy rauhassa ottamaan huikan urheilujuomaa tai muuta evästä. Tällä samaisella tekniikalla olen juossut kaikki ultranikin; juoksua ja kävelyä.

Minulla meni neljä vuotta ennen kuin juoksin ensimmäisen 10 kilometrin harjoituslenkin kävelytauoitta, mutten edelleenkään koe mitenkään vastenmieliseksi käyttää kävelytaukoja lenkillä. Jokaisella lenkillä on tarkoituksensa ja yleensä juostavat rauhalliset nk. peruskuntolenkit, joiden vauhti on niin hidasta hölkkää, että lenkkikaverin kanssa puhuminen on helppoa. Tällöin voi aivan hyvin kävellä muutaman minuutin jokaista 10 minuuttia kohden. Yhtään noin kymmenestä juoksemastani maratonista en ole vielä juossut kävelytauoitta. Aina huoltopöydän lähestyessä muutan juoksun kävelyksi, ja juon ja syön rauhassa kävellen. Riippuen vähän juottoasemien sijainnista kävelen yleensä 2-5 minuuttia niillä.